Viimestä viedään!

Tämä ompi sitten reissun viimoinen raportti! Nauttikaa!

Kaikki kuvat löytyvät tällä kertaa alta olevista linkeistä!

Eli Bangkokin jälkeen suunnattiin Phuketin lämpöön Patongin rannalle. Olimme varanneet etukäteen jo hieman paremman hotellin netistä, sillä näin reissun loppupuolella haluttiin hemmotella itseämme ja viettää jouluakin viihtyisässä paikassa. Hotellille päästyämme meitä odotti iloinen yllätys. Saimme puolet kalliimmat asumukset, mitä olimme varanneet. Perinteisen hotellinhuoneen sijaan saimme kaksi viihtyisää bungalowia omine herkkuineen! Kelpasi siis asettua aloilleen kuudeksi päiväksi.

Aika Phuketissa ei loppujen lopuksi ihmeellisiä tarjonnut. Keskityimme siihen mitä olimme varautuneet. Eli emme siis yhtään mihinkään! Päivät kuluivat mukavasti altailla tai rannalla makoillen ja akkuja lataillen. Tommi ja Peksi päivittelivät yhtenä iltana, kuinka koko reissun aikana ei ole ollut yhtään mahatautia. Pojilta unohtui kuitenkin tuo perinteinen puun koputtaminen. Ei seuraavana, vaan sitä seuraavana yönä molemmat sitten halailivatkin pönttöä "ruokamyrkytyksen" vuoksi.

Yhdeksi päiväksi vuokrattiin skootterit ja katsastettiin myös muut lähellä olleet rannat: Kata, Karon ja Kamala. Jouluaattona meillä oli skopet vielä yhteen asti vuokralla, joten tehtiin pienimuotoinen reissu outlet-myymälöille hyvien tarjousten toivossa. Myymälät tarjosivat merkkikamaa Suomen hinnoin, joten ostokset jäivät tekemättä. Jouluaattona käytiin myös rannalla makoilemassa. Illalla oli vuorossa hotellin oma joulubuffet, joka tarjosi ruokaa laidasta laitaan. Kinkkua ei ollut, mutta kalkkunaa löytyi. Illallisen viihdykkeestä huolehti muun muassa bändi, thaimaalaiset tanssijat perinteisineen tansseineen, sekä tietenkin paikalle ilmaantunut joulupukki. Koko Phuketin ajan ainoa vesisade sattui myös jouluillallisen aikaan. Perkele!

Ruoan jälkeen luvassa oli sitten siirtyminen juotto- ja soittoravintolaan. Valkattiin Seppo "Sedu" Koskisen baari (piti siis tulla tänne asti maailmaa päästäkseen Sedulaan), Seduction. Valintaamme vaikutti ainoastaan siellä ollut viinabuffet :) Ilmaisia juomia sai klo 22-24. Long Island Ice Tea maistui! Ilmainen ruoka ja juomahan maistuvat aina parhaimmilta :) Viimeinen päivä Phuketissa vietettiin altaalla aurinkoa absorboiden ja lepäillen. Illalla ostettiin sitten viimeiset tuliaiset ja pakattiin kamat seuraavan päivän lentoon Hong Kongiin.

Lauantaina sitten saavuttiin illalla Hong Kongin miljoonakaupunkiin. Täällä vietettiin viimeiset päivät ja orientoiduimme Suomeen paluuseen. Orientoitumisessa auttoivat kylmä ilma sekä kalliit hinnat. Tällä hetkellä ollaan lentokentällä ja klo 14:40 laskeutuu lento toivottavasti ajallaan Helsinki-Vantaan lentokentälle ja reissu on sitä myöten ohi. Enää ei ole luvassa kylmiä suihkuja likaisissa guest houseissa, vaan pääsemme oraksen hanojen ja puhtaiden posliinialttareiden ääreen asioimaan. Takana on monien tuntien bussimatkoja, kymmenkunta uutta maata, uskomattomia rantoja, mahtavia kaupunkeja ja kyliä, uusia kavereita, häröjä kokemuksia ja paljon muuta.. Reissaajat voivat kertoa sitten tarkempaa tarinaa tapahtumista (mitä rohkenevat kertoa)! Rahaa paloi melko lailla, mutta kaikki oli kyllä jokaisen ringitin, bahtin, rupian, dollarin, rielin, kipin, peson ym. arvoista! Jos tätä blogia on joku lueskellut niin kiitokset mielenkiinnosta :)

Kaikki hyvä päättyy aikanaan, mutta joskus on palattava, että voi lähteä uudestaan!

Kuvia Phuketista

Kuvia Hong Kongista

Over and Out.. eli loppu!

Temppeleitä ja Kaljakelluntaa

Tovihan siihen taas vierähti ennenkuin sai taas tänne jotain rustattua, mutta menossa ollaan oltu koko ajan! Ja ekaksi pitää sanoa: vähiin käy ennen kuin loppuu.

Phnom Penhin jälkeen jatkettiin matkaa Kambodzan halki kaupunkiin nimeltä Siem Reap. Pikkuruinen kaupunki toimii base campina läheisille (maailman 8. ihmeeksi tituleeratuille) Angkorin temppeleille. Paikka piti siis käydä tarkastamassa ja toteamassa onko kaikessa tuossa hypetyksessä mitään perää! Nuo kivikasathan rakennetiin jo 1100-luvulla, mutta jos jotakuta kiinnostaa enemmän: KVG. Saapumispäivänä ei vielä temppeleihin kajottu vaan tutustuttiin kaupunkiin. Seuraavana aamuna noustiin ylös klo 04:15 ja kampeuduttiin koko päiväksi maksetun tuktukin kyytiin. Tarkoituksena oli katsastaa Angkorin temppelien päämestalta, Angkor Watilta, auringonnousu. Ihan kaunis valoshow:han tuo oli, mutta ei vetänyt vertoja Balin auringonnousulle.

Noin klo 05:15

Loppupäivän voi kiteyttää seuraavasti: Samoilua ympäriinsä paikasta toiseen noin kahdeksan tuntia (temppelialue on siis aivan jäätävän iso) ja loppupäivästä kiviäkin kiinnosti. Vaikka temppelit olivat todela vaikuttavia ja hienoja alkoi samantyylisten temppeleiden näkeminen jo hieman tuntumaan puulta. Eli kun paljon sattuu niin tottuu siis :) Angkorin temppelit ovat myös erittäin turistisoituneita ja koko ajan on joku tuputtamassa jotain ostettavaksi, tämä oli yksi harvoista miinuksista. Mutta kaiken kaikkiaan todella kaunis, vaikuttava ja käymisen arvoinen paikka. Me tosin emme saaneet siitä kuitenkaan niin paljoa irti kuin jotkut travellerit matkamme varrelta. Yksi Hollantilainenkin tokaisi meille: "Kolme päivääkään ei meinannut riittää!". Kaveri oli ilmeisesti vetänyt elämänsä aikana jotain muutakin kuin pulkkaa, sillä kolme päivää temppeleiden keskellä olisi ajanut meidät hulluuden ja tylsyyden partaalle :)

Jengi temppeleillä

Paikallinen tuputtamassa rätejä ja lumpukoita

Loppupäivästä kiviäkin kiinnosti

Meidän tuktuk-kuskiakin kiinnosti :)

Yhtenä iltana Siem Reapissa Tomi maistoi krokotiilia, kengurua ja käärmettä

Siem Reapin jälkeen alkoi sitten annelia koetellut matkustusrupeama. Matkustettiin Siem Reapista Bangkokiin, josta yöjunalla Laosin rajalle. Rajalta pääkaupunkiin Vientianeen, josta paikallisbussilla Vang Viengiin. Aikaa kului yhteensä 33h. Takamus kiitti :)

Thaikkulaisen junan nukkumisosasto

Laosilainen paikallisbussi

Vang Vieng on myöskin pieni kylä. Paikkana Vang Vieng tarjoaa kuvankauniita maisemia, ulkoiluaktiviteetteja sekä Tubingia. Tubing oli meidän ykköskohteemme tänne saapumisen vuoksi :) Tubing on siis paikallista kaljakelluntaa, jossa lillutaan pitkin jokea. Joen varrella sijaitsee baareja, joista jengiä poimitaan narujen avulla nauttimaan virvoikkeita. Baareissa juoma on puoli-ilmaista ja kaikki shotit ovat ilmaisia :P Paikka tarjoaa myös uskomattaman hienoja mahdollisuuksia riippailla jokeen noin 5-7 metrin korkeudesta. Tarjolla on myös erilaisia liukumäkiä ymym. Paikka on siis aikuisten ihmisten leikkipuisto, jossa musiikki soi ja porukka viihtyy! Kuvat kertokoon paljon puhuvaa sanaansa Tubingin osalta. Kellumista jaksettiin kaksi päivää ja yksi päivä käytettiin kylällä ja joella samoiluun. Alkukantainen meininki ja kauniit maisemat nostattivat fiilistä troposfääreihin saakka!

Tästä on siis tuubailussa kyse

Laosia

Vang Vieng, Laos

Paikallinen koululainen otti "oman" välitunnin

Vang Viengin jälkeen oli aika tarkastaa Laosin pääkaupunki, Vientiane. Ennakkopuheet pitivät paikkansa: kaupungissa on yhtä paljon nähtävää kuin Imatralla. Tosin Vientianessa ei ollut edes kylpylää :) Vientianessa vietettiin yksi yö, jonka jälkeen oli vuorossa viimeinen pitkä bussimatka. Torstaiaamuna noustiin ylös kuudelta ja Laosin ja Thaikkulan rajalle. Leimat saatiin passeihin ja otettiin bussi kohti Bangkokia. 13:n tunnin istumisen jälkeen oltiin viimein taas tuolla niin iki-ihanassa Bangkokissa, joka jostain kumman syystä jaksaa aina säväyttää ja nostattaa fiiliksiä! Täällä maailman kuumimmassa pääkaupungissa olisi tarkoitus viettää kolmisen yötä ja huomenna sunnuntaina lähtee lento kohti Phuketia. Siellä vietetään joulu, jonka jälkeen 26. päivä lennetään Hong Kongiin ja sieltä jo 29. päivä takaisin Suomeen.

Tässä vaiheessa tämä porukka haluaa jo toivottaa kaikille tutuilleen hyvät joulut! Eli:

Oikein hyvää ja rauhallista joulua! Koittakaa edes yrittää nauttia joulusta ilman meitä :)

Kuvia Siem Reapista ja Angkorin temppeleistä
Kuvia Vang Viengistä ja tuubailusta
(tuubailun kuvat on otettu vedenkestävällä kertakäyttökameralla, siksi huono laatu)

Kauhukuvia menneisyydestä

Tämä raportti sisältää faktaa Ho Chi Minh Citystä, Vietnamista sekä Phnom Penhistä, Kambodzasta. Nähtiin todella paljon molemmissa kaupungeissa. Koitetaan pitää tarina lyhykäisenä ja antaa kuvien puhua puolestaan.

Ho Chi Minh Cityyn (HCMC), entiseen Saigoniin saavuttiin keskiviikkona 2.12. aamulennolla. Yöpymispaikka löytyi melko nopiaan. Ekana päivänä aikainen herätys hieman painoi ja pysyteltiin hotellin lähituntumassa ja moikattiin pari Lappeenrannan tuttua, jotka sattuivat samaan aikaan pelipaikoille. Löydettiinpä tämän reissun edullisimmat raflasta lunastetut oluset. Hinta: 5000 Vietnamin Dongia, eli noin 0,17€.

Paikallinen bensamyymälä

Torstaina tehtiin täsmäisku HCMC:n nähtävyyksiin. Samalla samoiltiin enemmän ja vähemmän päättömösti pitkin kaupunkia ostoskeskuksilla ja marketeilla. Nähtävyyksistä katsahdettiin parit patsaat, jotka eivät kummoisia viboja tuottaneet. Vapauden palatsi (Reunification palace) tarjosi ihan hienoja museosettejä. Palatsi toimi aikoinaan Etelä-Vietnamin kommareiden komentopaikkana Vietnamin sodan aikana aina Saigonin kaatumiseen 30.4.1975 asti.

Vapaudenpalatsi

Ho Chi Minh

Komentopaikan jälkeen suunnattiin sotamuseoon. Oli mielenkiintoista nähdä Vietnamilaisten näkökulma Vietnamin sodasta, jenkkien näkökulmaahan tulee aina esille elokuvissa. Museo koostui suurimmilta osin kuvista. Kuvat olivat ajoittain melko karmivaa katsottavaa. Kuvissa kuvattiin pelkästään Vietnamilaisten kärsimyksiä ja tuotiin esille Amerikkalaisten "pahuus". Järkyttävimpiä kuvista olivat jenkkien kemiallisten aseiden takia syntyneet vammautuneet/epämuodostuneet lapset. Nähtiinpä pari siiamilaisten kaksosten sikiötä lillumassa nesteessä. Näistä löytyy kuvia alla olevista linkeistä. Loppupäivästä pyörittiin vielä pitkin kaupunkia ja koitettiin välttää varma vahingoittuminen liikenteessä. HCMC:ssä on noin yhdeksän miljoonaa asukasta ja viisi miljoonaa skootteria/moottoripyörää. Teiden ylittäminen ilman jalankulkijoiden liikennevaloja meinasi tuottaa omanlaiset jarrutusjäljet reissaajien housuihin.

Sotakuvaa

Vietnamilaisnainen pakenemassa lastensa kanssa joen yli

Tienylitystä

Skootteriparkki

Perjantairuuhkaa

Perjantai toi mukanaan taas paljon uutta. Otettiin pienimuotoinen retki, jossa päästiin ensin katsastamaan yksi tehdas. Tehdas oli ihmetykseksi vammaisten tehdas! Näimme vammaisten tekevän joka paikassa myytäviä matkamuistoja. Tuntui hieman pahalta nähdä vammaisten tekevän (mitä ilmeisimmin minimipalkalla) matkamuistoja, jota turistit raahaavat kotiinsa. On kuitenkin muistettava, että näillä ihmisillä on kuitenkin työ ja saavat edes jonkinlaista rahaa, tätä yleellisyyttä ei jokaisella Vietnamilaisella todellakaan ole.

Tehdastyöläisiä

Seuraavaksi siirryttiin tutustumaan Cao Dai-uskontoon erääseen kirkkoon. Cao Daita harjoitetaan lähes ainoastaan Vietnamissa. Uskonto perustuu pitkälti synkretismiin ja Kung Futsean oppeihin. Nähtiin myös eräs messu, jossa jengi pyllisteli melko psykedeelisen musiikin tahdissa. Uskonnosta enemmän kiinnostuneet voivat kysyä sen tarkoitusperiä matkalaisilta tarkemmin.

Cao Dai-kirkko

Messumenojen jälkeen oli aika palata taas poikien Vietnamin historian lempiaiheeseen: Vietnamin sotaan! Siirryimme siis Cu Chi-tunneleille, joissa Vietkongin väki asusteli kaiken kaikkiaan 20 vuotta. Tunnelithan ovat monille sotaelokuvien ystäville varsin tuttuja, joten niistä tuskin tarvitsee sen kummemmin selittää. Tunnelit olivat todella ahtaita (vaikka turisteille suunnattuja tunneleita on isonnettu isojen länkkärituristien takia) ja kuumia. Nähtiin myös erilaisia ansoja, bunkkereita ja tietenkin itse sotatanteretta. Päästiinpä muuten kokeilemaan tuota maailman tunnetuinta asetta, eli AK-47:ää, Kalashnikovia. Tuli melko miehekäs olo :) Loppuaika Vietnamissa kului HCMC:ssä pyörien.

Sotatannerta

Oikoreitti tunneleihin

Rytmiryhmä ennen tunneleihin sukeltamista

Seuraavaksi oli Kambodzan ja Phnom Penhin aika kartuttaa kokemusmaailmaamme. Perille saavuttiin alkuiltapäivästä ja etsittiin jälleen asumus. Tällä kertaa päästiin asumaan vetten päälle sangen paskaiselle järvelle tuktuk-matkan päähän Phnom Penhin keskustasta. Eka päivä meni ihan asunnon liepeillä hengaillen ja paikkaan hieman tutustuen.

Mihin tarvitaan enää perheautoja, kun homma toimii myös näin?

Itsenäisyyspäiväänhän kuuluu kunnialaukauksia. Tästä innoittautuneena sunnuntaina 6.12. kööri löysi tiensä vartioidun peltiseinän eteen. Oven avasi armeijapukuinen mies ja tuktuk paineli sisään. Meidät istutettiin pöytään ja eteen tuotiin "Menu". Tommi, Mika ja Peksi valitsivat samat setit. Tomi omanlaisensa. Kysessähän ei ollut mikään ravintola, vaan ampumarata! Kolme komistusta saivat käteensä Colt 45:t ja Tomi päätti kokeilla revolveria. Varsinkin Coltin häijy rekyyli sai kalsarien etuosan tuntumaan jälleen ahtaammalta.


Kunnialaukausten oli jälleen aika palata kauhutarinoiden pariin. Vietnamin sodan aikoihin Kambodzan johdossa oli herra nimeltä Pol Pot. Hirmujohtaja Pot halusi luoda maan, jota on helppo hallita. Tämän vuoksi kaikki viisaat, koulutet, vähänkään viisaan näköiset (tähän riitti rillit), naapurin käräyttämät ym. tapettiin. Ennen tappamista useat ihmiset joutuivatTnuol Sleng -nimisessä vankilaan, joka ennen Potin valtaannousua oli koulu. Vankilassa usein syyttömiä ihmisiä kidutettiin epäinhimillisin keinoin. Kidutusta usein jatkettiin usein niin kauan kunnes uhrilta lähti tajunta. Tämän jälkeen uhri pakotettiin hereille ja kidutusta jatkettiin. Tuol Slengissä näimme kidutushuoneita ja -välineitä. Paikka tarjosi myös valokuvia kuolleista ihmisistä, jotka oli jätetty kuolleena kidutushuoneisiin tai selleihinsä. Paikka tarjosi myös paljon kuvia vankilassa olleista ihmisistä.

Kidutusvälineitä

Sellejä

Kaiken pahan alku ja juuri

Hengissä selvinneet vietiin Tuol Slengiltä Killing Fieldseille, jossa sijaitsevat suuret joukkohaudat. Paikalta on tähän päivään mennessä on löydetty lähes 20 000 luurankoa. Tuolta ajalta on vielä noin miljoona - kaksi miljoonaa ihmistä kateissa. Killing Fieldseillä ihmisiä kidutettiin ja tapettiin toisten vankien silmien edessä. Tappamiseen ei haluttu käyttää luoteja vaan tappovälineenä toimi usein pelkkä lapio. Kova isku päähän toi toivottavan tuloksen.

Killing Fields

Joukkohautoja

Kaikkia raakoja yksityiskohtia ei viitsi edes kertoa, mutta muun muassa pienet lapset tapettiin samalla tavalla kuin maatilalla kissat. Jaloista kiinni ja pää puuhun. Tämänkin puun valitettavasti jouduimme todistamaan. Paikan karmivuutta lisäsi aidot ihmisten luut, joita löytyi aijoittain joukkohautojen läheltä. Killing Fieldsille on rakennettu myös muistomerkki sisääntulon lähelle. Muistomerkki sisältää löydettyjen luurankojen pääkalloja lähes kymmenen kerrosta. Tuntuu oudolta, että näistä tapahtumista on vain 30 vuotta. Meidän vanhempamme eivät meidän iässä kyseisiin nähtävyyksiin olisi voineet mennä, sillä tuohon aikaan nämä kauhutapahtumat olivat vielä arkipäivää. Tuol Sleng ja Killingin Fields vetivät kyllä jokaisen reissaajan melko hiljaiseksi. Normaalisti paljon lentävä läppä oli hetken kateissa..

Killing Fieldsin muistomerkki

Myöhemmin sunnuntai-iltana juhlistettiin itsenäisyyttä jenkkitutun Jessen kanssa. Yritettiinpä saada itsenäisyyspäivän vastaanottoakin netistä näkymään, mutta ravintola sulki ovensa liian aikaisin niin jäi Tarjan kättelyt näkemättä. Maanantai kului suurilta osin kaupungilla samoiluun ja nähtävyyksien ihmettelyyn.

Alla linkkejä kuviin. Molemmista kuvista löytyy myös melko rajuakin materiaalia. HCMC:n kuvista löytyy sotamuseon sekä Phnom Penhistä Killing Fieldsien ja Tuol Slengin kauhukokemuksia. Palaillaan taas seuraavan kerran hieman iloisemmissa asioissa Siem Reapista!

Kuvia Ho Chi Minh Citystä
Kuvia Phnom Penhistä

Jengi yhdistyy jälleen

Paljon on taas tapahtunut ja monissa paikoissa on tullut käytyä. Koulu siis loppui (vihdoinkin) ja luvassa olisi pelkkää matkustelua! Tomi ja Tommi saapuivat Thaimaahan ensin Phukettiin, josta yhden yön jälkeen suuntaisivat Ko Samuin saarella Thaimaan itäpuolelle. Mikalla ja Peksillä oli lento Krabille, jossa Peksi teetti itselleen puvun. Krabista ja Ao Nangista ei voi muuta sanoa kuin, että ei kannata mennä! Siinä vaiheessa kun jokainen myyjä puhuu suomea ja ruokalistat ovat suomeksi, ei hirveämmin hotsita olla paikan päällä. Jos on maailmalla niin kyllä sitä tahtoo nähdä jotain paikallista mielummin kuin suomalaisuutta. Ko Samuilla fantastic four jälleen yhdistyi! Ko Samui tarjosi melko perinteistä saarimeininkiä, mutta oli melko viihtyisä. Ko Samuin reissu tarjosi saarella samoilua ja arskasta nauttimista. Lisäksi käytiin Ko Pha-Nganilla half moon partyissä. Odotukset olivat melko kovat, sillä kemuja oli hypetetty melkoisesti. Ihmisiä kemuissa oli useita tuhansia, mutta kaiken kaikkiaan kemut olivat pettymys. Rave-musiikki ei oikein sytyttänyt ketään ja väen paljous otti päähän. Mikakin innostui puhumaan juhlissa hieman norjaa. Eli oikein voi half/full moonejakaan suositella :)

Ko Samuilta

Seuraavaksi suuntasimme paikkaan, jota kuvaa parhaiten linkistä avautuva laulu:

Linkki!

Ko Samuin jälkeen oli luvassa 19 tunnin reissu. Ensin pakulla, sitten lautalla, taas bussilla, sitten lava-autolla, taas bussilla, sitten hajosi bussi, saatiin toinen bussi, oltiin Bangkokissa, ja viimeiseksi taksilla. Lopulta oltiin perillä aikuisten ihmisten karkkikaupassa, Pattayalla! Pantiin mennen! Pattayalla asuttiin Peksin tuttujen, Paulin ja Sadun vieraanvaraisuutta pursuavassa omakotitalossa. Ekana päivänä lähdettiin tutustumaan keskustaan. Katsastettiin pahin/kuuluisin/likaisin/pervoin/sairain katu, Soi Six (eli Soi SEX). Tutustuttiinpa myös muutamaan muuhun vastaavan alan palveluja tarjoaviin katuihin. Päivällä kadut olivat melko hiljaisia, mutta antoivat odottaa pimeän tullen jotain "jännää". Illalla sitten Pauli ja Satu veivät meidät suomalaisen Piken pitämään pesulaan/hieromalaitokseen, jossa myytiin myös salmaria! Pitkästä aikaa maistui melkosen hyvälle!

Paikallinen kersa oppii nostamaan maljaa hyvissä ajoin

Paulin ja Sadun pihamaalta

BaarityttöjäSoi Six

Thai Boxing

Pimeän tullen tehtiin täsmäisku Walking Streetille. Katu oli täynnä erilaisia menomeno-clubeja (gogo-club). Ilmeisesti joka baarissa varauduttiin maanjyristyksiin kantavien teräsputkirakenteiden avulla. Ajoittain baarien työntekijät testasivat pilareiden kestävyyden riuhtomalla ja roikkumalla niissä. Katu kuhisi toinen toistaan kauniimpia naisia ja "naisia". Luultavimmin he edustivat tuota maailman vanhinta ammattikuntaa (huom! ei maanviljelijä!). Aikamme ihmeteltiin noita punaista valoa hohtavia baareja ja palattiin kämpille hämmentyneinä poikina. Seuraavina päivinä nautittiin auringosta Paulin ja Sadun altaalla. Ihmeteltiin myös kaupungin menoa, katsatettiin yhtenä iltana myös Thai-nyrkkeilyä ja vikana päivänä Tomi hävisi mikroautoilla Lieksan audimiehelle täysin pystyyn. Kaiken kaikkiaan Pattaya oli hieno kokemus, joka tarjosi juuri sitä mitä oli odotettu. Kauaa paikassa ei olisi jaksanut olla, mutta kolme päivää riitti hyvin näkemään tuon hullun menon. Eli rikkaat (lihavat) miehet kuvankauniit naiset kainalossa! Pattayalla Tomi joutui asioimaan myös viiden tähden sairaalassa vähän väliä orasteneen paskahädän takia. Dropit saatiin ja vatta tasaantui.

Walking street pimeällä

Pattayan jälkeen oli vuoro palata tuohon ihanan kaottiseen Bangkokiin. Bangkokissa moikattiin muutamat tutut ja pyörittiin pitkin kaupunkia. Mikaa oli alkumatkasta asti painanut suuri kaipuu erästä tarjoilijatarta kohtaan. Poika halusi välttämättä mennä samaan kulmakahvilaan asioimaan, että pääsi näkemään tuon ihanaisen Tim-nimisen herrasnaisen! Pitihän siinä sitten ottaa ryhmäkuva, Tim Mikan sylissä tietenkin. Seuraavana vuorossa on korruptiota ja kommunismia, tehtävä Saigonissa. Eli Ho Chi Minh City Vietnamissa. Palaillaan kun kerrottavaa taas ilmenee!

Hattukaupoilla

Näppärä kuljetusmuoto: TukTuk

TukTukissa

Poppoo, baarityttö ja Tim

Mika löysi kaverin

Reissulaisten raportti Kota Kinabalusta ja Filippiineiltä <3

Bruneista siirryttiin takaisin Malesiaan Kota Kinabaluun. Tällä kertaa jätettiin kiipeämättä Mount Kinabalulle ajan puutteesta johtuen, mutta ehkä sitten ensi kerralla valloittamaan myös se. Kota Kinabalu oli jo huomattavasti kotoisampi paikka kuin Brunei, koska sieltä sai alkoholia, sekä pääsi elokuviin. Käytiinkin katsomassa elokuva nimeltä 2012.

Kalaravintolan vaihtoehdot Kota Kinabalussa

Kota Kinabalussa ei juuri muuta ihmeellistä tehty, kuin katseltiin vähän paikallisia nähtyvyyksiä. Tulipahan ainakin koettua se, että paikallisbussiin ei kannata mennä rinkan kanssa, jos se ei ole lentokenttäbussi. Kota Kinabalulla päästiin kokemaan myös aivan älyttömän hienot auringonlaskut, joista Tommi innoistuikin ottamaan lähes 30 kuvaa. Lähinnä Kota Kinabalulla valmistauduttiin lähtöön Filippiineille, josta oli suuret odotukset!

Auringonlasku Kota Kinabalussa

Viime viikon perjantaina saavuimme sitten Filippiineille ja ensimmäiseksi yöksi suunnattiin Manilaan. Voi sanoa, että Suomipojilla oli melkein koti-ikävä siinä ihmisvilskeessä (Manilassa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä) ja saasteen seassa. Löydettiin kumminkin hotelli läheltä Manilan lentokenttää, josta oli seuraavana päivänä lento Boracay-nimiselle saarelle.

Boracay olikin juuri sitä mitä olimme odottaneet. Aivan älyttömän pehmeää valkoista hiekkaa, kitesufingiä ja tietenkin myös älyttömän hyviä bileitä. Mitä sitä muuta voikaan enää odottaa! Ranta oli varmasti paras tähän mennessä koko reissulla. Suoritettiin myös kitesurffauksesta ensimmäinen neljän tunnin kurssi ja nyt vain toivottavasti mennään vielä paikkaan, jossa voi suorittaa seuraavia osuuksia.

Boracayn rantaa

Käytiin Boracaylla myös ensimmäistä kertaa polkupyöräilyreissulla, eikä siis vuokrattu skoottereita. Reissu vaati hikeä ja tuskaa, mutta tarjosi myös hienot maisemat ja lepakkoluolan. Viimeisenä iltana Boracaylla nähtiin myös tulevat ex-vaimomme, kun pääsimme seuraamaan Miss Maailma - kilpailun kandidaattien syömistä rannalla. Viimeisen yön Filippiineillä vietimme Manilassa, mutta edelliskerrasta viisastuneena olimme varanneet hotellin etukäteen ja pääsimme nauttimaan paikallisista ostoskeskuksista rauhassa.

Pyöräreissulla pongatun hotellin uima-altaalta näkymät

I <3 BBQ - meidän lempiravintolastamme

Auringonlasku Boracaylla
Manilassa jo odotellaan Joulua

Seuraavaksi löydämme itsemme siis toivottavasti Thaimaasta ja tapaamme siellä sitten loputkin herrasmiehet Kuala Lumpurista!

-T&T-