Paikallinen muslimien juhla Hari Raya alkoi ja meillä tosiaan pienimuotoinen loma koulusta, niin rankkaa kuin tämä opiskelu tähän mennessä onkin ollut. Hari Rayaahan juhlitaan muslimien paaston eli ramadan päätteeksi. Juhla näkyy täällä suurina alennusmyynteinä ja väen paljoutena joka paikassa.
Maanantaina yöbussi Mersingin kaupunkiin piti lähteä klo 23.00. No eipäs lähtenytkään. Meille selvisi klo 22:50, että bussin lähtöasema on vaihdettu toiseen, joka on aivan toisella puolella kaupunkia. Syynä tähän tietenkin Hari Raya. Virkailija soitti bussiasemalle, että vielä on väkeä tulossa ja hypättiin sukkulabussiin, joka vei suoraan oikealle asemalle. Bussi odotti ja lähtö tapahtui noin klo 23:40. Noin viideltä bussi saapui Mersingiin ja kaikki neljä suomalaista matkustajaa alkoivat laahustaa aivot ahtojäässä kohti satamaa, josta lautan tuli lähteä puoli kahdeksan. Liput saatiin ja yritettiinpä meitä ukottaa maksamaan ”meriveroa”, josta kuitenkin saimme itsemme luistettua. Suurin osa matkustajista tämänkin ”veron” joutui lopulta maksamaan.
Maanantaina yöbussi Mersingin kaupunkiin piti lähteä klo 23.00. No eipäs lähtenytkään. Meille selvisi klo 22:50, että bussin lähtöasema on vaihdettu toiseen, joka on aivan toisella puolella kaupunkia. Syynä tähän tietenkin Hari Raya. Virkailija soitti bussiasemalle, että vielä on väkeä tulossa ja hypättiin sukkulabussiin, joka vei suoraan oikealle asemalle. Bussi odotti ja lähtö tapahtui noin klo 23:40. Noin viideltä bussi saapui Mersingiin ja kaikki neljä suomalaista matkustajaa alkoivat laahustaa aivot ahtojäässä kohti satamaa, josta lautan tuli lähteä puoli kahdeksan. Liput saatiin ja yritettiinpä meitä ukottaa maksamaan ”meriveroa”, josta kuitenkin saimme itsemme luistettua. Suurin osa matkustajista tämänkin ”veron” joutui lopulta maksamaan.
Mersingissä aamukuudeltaPerillä Tiomanilla alkoi tuttu yöpaikan etsiminen. Lopulta saatiin kaksi huonetta neljälle jampalle ja varsinainen loikoilu saattoi alkaa. Saman tien biitsille aurinkoa palvomaan ja snorklailemaan meren ihmeitä. Tulipa kuitenkin kohdattua pieni pettymys rantojen suhteen. Air Batangin ”kylä” (ABC) ei tarjonnut kovin kummoisia rantoja. Tiomanin saarihan on (jonkun tutkimuksen/arvioiden mukaan) maailman 4. kaunein saari, jota se todella olikin, vaikka rannat eivät meidän valitsemassa paikassa hyviä olleetkaan. ABC oli kylänä myös todella pieni. Kylässä ei ollut edes autotietä, vaan ainoastaan noin metrin levyinen betonitie. Koko saarella on vain yksi kunnon tie, joka sekin on vain kolme kilometriä pitkä.
Hari Raya näkyi myös Tiomanilla, tosin toisin kuin odotettiin. Suurin osa ravintoloista ja guest houseista olivat kiinni ja illalla monista ravintoloista vain yksi oli auki. Samoin paljon odotettu verovapaa olut ei virrannut niin paljoa kuin moni oli odottanut, sillä sitä myytiin iltaisin vain viidestä seitsemään yhdessä rantabaarissa ja yhdessä "kioskissa". Käynti Tiomanilla oli siis varsinainen akkujenlatailureissu. Ensimmäisenä iltana törmättiin pariin norjalaiseen reissaajaan, Siljaan ja Hannaan, joiden kanssa käytiin syömässä ja opetettiin tytöille hieman suomalaisia korttipelejä. Lopulta edellisen yön bussimatka alkoi tuntua niin paljon, että oli aika siirtyä tutimaan.
Toinen päivä Tiomanilla meni myös rannalla makaillen ja korttia läiskien. Illalla suunnattiin taas murkinoimaan ja chillailemaan rantabaariin norjalaisten kanssa. Torstaina oli sitten lähtö lautalla takaisin Kuala Lumpuriin. Jouduttiinpa poliisinkin ”kuulusteluun” bussilippujen takia, sillä olimme maksaneet pari ringittiä enemmän kuin muut, taisi joutua bussiyhtiö pieneen kuseen sillä yksi myyjistä manaili melko paljon :)
Paikallisia mukuloitaPerjantaina oli vuorossa sitten the Black Eyed Peasin keikka. Keikka-alueella bisseteltassa jonottaessa bändi aloittikin jo soittamisen ja tulikin melko kiire tuhota tuoppi. Äkkiä tunkemaan paikoille, joista saatiin edes jonkinmoiset paikat väkijoukosta ja hikinen puolitoistatuntinen saattoi alkaa! Lopulta meidän ympärille jäi hyvä tyhjä tila, sillä kaikki kolme meistä (Peksi flunssan kourissa kotona) hyppi ja pomppi niin paljon, että paidat olivat aivan läpimärkiä. Keikan päätteksi paikalle saapunutta noin 10 000 ihmistä hemmoteltiin aivan uskomattomalla ilotulituksella Artturin päivän kunniaksi. Keikan loputtua taksissa Mikaa alkoi kutkuttaa eräs puhelu. Poika näppäili kännykkään numerot 1300-13-1300 ja puhelun jälkeen poika oli rakastunut. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään paikallinen senssilinja vaan mäkkärin kotiinkuljetus, joka osoittautui erittäin halvaksi (kotiinkuljetus 0,60€).
Lauantaina Mika, Tommi ja Tomi (Peksi Singaporessa kattomassa formuloita) kävivät chinatownissa ostelemassa aitoja piraattituotteita ja muuten päivä menikin melko rauhassa ottaen.
Sunnuntaina vuorossa oli matka Sunway Laguuniin (sama paikka, missä oli keikkakin) hieman vesipuistoilemaan. Sunway Laguun on Aasian vuoden nähtävyys, joten odotukset olivat kovat. Tällä viikolla joutui jo toisen kerran pettymään. Vesipuiston yhteydessä oli myös huvipuistoa ja extremepuistoa ym. muuta huvitussettiä. Huvipuistolaitteista osa oli suljettuna ja vesipuistossa parhaimpiin huvituksiin oli pitkät jonot. Lopulta kuitenkin saatiin tyynnytettyä sisäisiä lapsiamme vesiliukumäissä, mönkijöillä ajellen ym. Lopulta kotiin ja valmistautumaan maanantaina jatkuvaan kouluun.
Lauantaina Mika, Tommi ja Tomi (Peksi Singaporessa kattomassa formuloita) kävivät chinatownissa ostelemassa aitoja piraattituotteita ja muuten päivä menikin melko rauhassa ottaen.
Sunnuntaina vuorossa oli matka Sunway Laguuniin (sama paikka, missä oli keikkakin) hieman vesipuistoilemaan. Sunway Laguun on Aasian vuoden nähtävyys, joten odotukset olivat kovat. Tällä viikolla joutui jo toisen kerran pettymään. Vesipuiston yhteydessä oli myös huvipuistoa ja extremepuistoa ym. muuta huvitussettiä. Huvipuistolaitteista osa oli suljettuna ja vesipuistossa parhaimpiin huvituksiin oli pitkät jonot. Lopulta kuitenkin saatiin tyynnytettyä sisäisiä lapsiamme vesiliukumäissä, mönkijöillä ajellen ym. Lopulta kotiin ja valmistautumaan maanantaina jatkuvaan kouluun.
