Ensimmäinen kurssi ohitse ja aika siirtyä paikalliseen loman viettoon eli Hari Rayan pariin. Kouluviikko meni normaaleissa merkeissä eli väsyneenä kouluun puol ysiin ja sit toiveikkaina yhdeltä kotiin, jos sattuis vaikka aurinko paistamaan ja pääsisi uima-altaalle siitä nauttimaan (eipä onnistunut, kiitos Allahin ja säiden). Tulihan pidettyä ensimmäinen esitelmäkin, mutta siitä ei juuri kertomista tainnut jäädä jälkipolville, kun kaikilla ryhmillä oli sama aihe.
"Kotitalon" ostoskeskuksesta kuvaa
Perjantaina päätimme kuunnella vaistoamme ja löysimme etkot luokkakavereiden kämpiltä. Viimeistään nyt oli jään aika murtua suomalaisten luokkatovereiden väliltä, kun kaikki saivat enemmän tai vähemmän boolia! Etkoilta sitten suuntasimme kohti baarikatua, sieltähän löytyi jo tutuksi muodostunut baari, johon emme enää ikinä palaa, mutta silti löydämme itsemme aina sieltä. Yritimme myös paikalliseen ”Sedulaan” eli Zougiin (lausutaan tśuuuug taksien kuskien suussa tai jotain sinne päin, jos siis haluaa taksin suoraan ovelle..toki voi tehdä niin kuin mekin ensimmäisellä kerralla ja ottaa pienin kiertoajelun yöllä ympäri Kuala Lumpuria), mutta Hari Rayasta johtuen liput olisivat pitäneet tilata ilmeisesti 2 viikkoa etuajassa. Eräälle pojalle olisi lohjennut reissulta, mutta onneksi selvisi puhumalla. :D
Lauantaina halusimme päästä liskoista ja muista elukoista eroon ja suuntasimme 3D-elokuvan pariin. Elokuvavaihtoehtoja oli peräti kaksi ja me päädyimme The FInal Destinatioon. Tiesimme elokuvasta etukäteen, että se ei tule ihmeitä taiteellisuudellaan tarjoamaan, mutta 3D-toteutus kiinnosti sitäkin enemmän ja olihan se nyt pirun hienoa katsoa, kun käärme tulee kuvaruudusta kohti! Tai ainakin Tomin mielestä muiden kannustuksen ja käärmepelon johdosta.
Elokuvissa pitää tietysti olla myös elokuvalasit
Sunnuntaina laitettiin sit taas karavaanit liikkeelle ja muutettiin Times Squaren toiseen torniin. Vuokraisäntämme ei saanutkaan jatkoa edelliseen asuntoon, joten muutimme kahteen erilliseen kahden hengen kämppään. Perinteisin kruuna-klaava-arvonnan jälkeen asunnot jaettiin siten, että Mika ja Tomi nukkuvat 32. kerroksessa ja Tommi ja Peksi 28. kerroksessa. Kummissakin asunnoissa on nyt näkymä Petronasin kaksoistorneille ja sen tuntumassa nököttää ainakin vielä kirjoitettaessa KL Tower.
Seuraavana päivänä suuntasimmekin sitten okulaarit kohti KL Toweria ja sen uumenissa olevaa näköalatasannetta kohti. Näköalatasanne löytyi 276 metrin korkeudesta ja torni itsessään on ”vain” 421 metriä korkea TV-masto (4. suurin tv-torni maailmassa). Maisemat olivat todella hulppeat tornista katsottuna! Samalla sisäänpääsylipulla pääsimme kokemaan myös formulasimulaattorin ja paikallisen eläinpuiston. Formulasimulaattori oli aivan paska, sillä siinä oli vain laitettu tietokone, ratti ja polkimet jonkin wannabe-auton sisään, joka ilmeisesti muistutti formulaa. No Peksihän siinä sitten lohdutti muita ja totesi, että toivottavasti edes Singaporessa on kunnon simulaattori, jonne hän suuntaa katsomaan formuloita ensi viikonloppuna. Eläinpuistohan oli sitten täynnä kaikenlaisia kivoja eläimiä, kuten käärmeitä, liskoja, sammakoita, kilpikonnia, apinoita, hämähäkkejä jne.
Näkymää KL Towerista
Paikalliset halusivat jostain syystä päästä samaan kuvaan, eikä ollut edes ensimmäinen kerta
Tommi ja kaverit eläintarhassa
Kohta on lähdön aika (klo 23 paikallista aikaa) kohti Tiomanin saarta nauttimaan valohoidosta ja taxfree-tuotteista. Perillä pitäisi olla siellä pirteinä noin klo 7 bussin ja lauttamatkan saattelemina. Siitä reissusta sitten loppuviikosta blogiin kuvia ja ehkä hiukan tekstiäkin. Kuala Lumpur hiljenee, mutta vain hetkeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti